Rääkäisyjä maanraosta 4

Kun meikäläinen pyöritteli tehdasta ja oli säätynsä mukaisesti läänin kuningas, pyöri elinkeinoelämä sievästi ja siistissä paketissa. Duunarit tekivät mitä käskettiin ja niin pitkään kun vaadittiin, ei siinä työväenluokka silmille hyppelehtinyt. Vaan kuinkas on nyt? Tässä sitä entiset duunarit kärisee grilliritilän päällä Helvetin lieskoissa kärventyen. Mitäs lakkoilivat, vinkuivat lisää liksaa ja tekivät sairastelevia perillisiä.

 
Oli ne vaan  ennen vanhaan asiat hemmetin paljon paremmin. Isäntä omisti palkollisen luineen nahkoineen ja monoa persuksiin jos jostain nurkasta kuului jotain vikinää liksoista tai jostain oudoista eduista. Muijatkin pysyivät ruodussa eikä silloin tarvinnut maksella yöseurasta. Sen kun tarttui lähimpään piikatyttöseen ja kuksasta napsautti verhon takana. Pysyi siinä emäntäkin sopivasti ruodussa ja hymyilevänä kun paiskasi sen säännöllisin väliajoin talvipakkasella hankeen viilenemään.